KAMPUS TÄYNNÄ HISTORIAA

1600-luvulla perustettu ratsutila

Paukkulan kartanon sanotaan saaneen nimensä siitä, että vuosisatoja sitten ratsutila-aikana seppä paukutteli pajassaan niin, että pauke kuului kauas ympäristöön. Paukkulan tila rakennettiin jo keskiajalla. Eversti Gerhard von Schröwe sai sen läänityksekseen vuonna 1664. (Jussila P, Paukkulan Hengessä, Suomen Nuoriso-opisto 1923-1998, 1998)

Paukkula toimi pitkään ratsutilana, Rusthollina, pinta-alaa oli 393 ha (1850) ja torppia oli 13 (1830). Paukkula oli neljänneskunnan ja maakappaleen nimenä jo 1500-luvulla. Paukkulan maista muodostui Lähemäen kaupunginosa. (Wirilander 1982 s. 627-628; Åström 1993 s. 404)

Kuninkaallisten yöpymispaikka

Kuningas Kustaa III saapui seurueineen 18.10.1789 Mikkeliin. Säätyläiset, papisto ja osa rahvasta ottivat hänet vastaan kankaalla kirkon luona. Porrassalmella käytyään kuningas palasi Mikkeliin ja Paukkulan ratsutilalle, aterioi ja yöpyi täällä. Seuraavana päivänä kuningas Kustaa III tarkasti sotaväen joukot, – jakoi sotilaille hopeisia muistorahoja urhollisuudesta Porrassalmen taistelussa. Aamupäivällä papisto ja säätyläiset esiteltiin kuninkaalle, minkä jälkeen tämä jatkoi matkaansa Rantasalmelle ja nykyiseen Savonlinnaan, Sääminkiin. Kuningas palasi Mikkeliin 24.10.1789 ja halusi jälleen yöpyä nimenomaan Paukkulassa. (Wirilander, H.: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Mikkeli 1982)

Legendan mukaan Kustaan henki jäi kummittelemaan Paukkulaan, koska hän menetti sydämensä kartanon ihastuttaville neidoille (Jussila P, Paukkulan hengessä, 118, 1998).

Vapaan sivistystyön kehto 1920-luvulta

Paukkulan historian vanhan ratsutilan omistajiin ovat kuuluneet muun muassa Johan Wolmarsson Trumpeter sekä kruununvoudit Nils Posse ja Johan Masalin. Säätyläisomistuksen jälkeen omistajana oli 1880-luvulla leski Ulrika Suhonen ja 1880- ja 1890-luvun vaihteessa maanviljelijä Juho Riipinen. Hänen aikanaan Paukkulan maille syntyi Lähemäen esikaupunki. Vuonna 1919 Riipiset myivät Paukkulan kajaanilaiselle varatuomari Paavo Paloheimolle, jolta se siirtyi Pohja Oy:lle. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti Paukkulan oman kansanopiston, Suomen Nuoriso-opiston toimipaikaksi. (Eveliina Könttä, 25.08.2017 12:14)

Historian vaiheita

Suomen Nuoriso-opisto on ollut hyvin nopeasti kehittyvä. Lyhyesti kuvattuna muutoskehitys oppilaitoksena ja palvelun tuottajana on ollut seuraava:

  • 1922 Nuorisoseuraopiston kokeiluvuosi Uudenkirkon kansanopistolla Karjalankannaksella
  • 1923 Suomen Nuoriso-opisto perustetaan, toisvuotinen kansanopisto Otavan tienhaarassa, Mikkelissä
  • 1923 rehtori Aukusti Ripsaluoma
  • 1926 Suomen Nuorison Liitto ostaa Paukkulan Kartanon Suomen Nuoriso-opiston koulutuksen järjestämiseen, toiminta alkaa Paukkulassa, Mikkelissä
Paukkulan Kartano

 

 

 

 

 

  • 1931 Yksivuotinen kansanopisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  • 1937 Paukkulinna valmistuu uudeksi päärakennukseksi
  • 1945 Neuvojalinja
  • 1945 Liikuntalinja
  • 1947 rehtori Väinö Kaasalainen
  • 1947 Näyttämölinja
Veikko Sinisalo, opiskelija Suomen Nuoriso-opisto 1947

 

 

 

 

 

 

 

  • 1949 Kansankorkeakoulu
  • 1950 Sisäoppilaitos
  • 1955 rehtori Paavo Grönholm
  • 1957 J.H.Erkon kirjoituskilpailu alkaa yhdessä Helsingin Sanomien ja Suomen Nuorison Liiton kanssa
  • 1960 Nuorisotyön linja
Talouden hallinnan menetelmiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  • 1964 Uusi päärakennus, nykyisin opiskelija-asuntola Savotta
  • 1964 Nuorisonohjaajalinja
  • 1967 Kansankorkeakoulupohjainen kaksivuotinen nuorisotyökoulutus
  • 1970 Kansanopistolaki
  • 1971 Matkailualan peruskurssi
  • 1972 rehtori Pirkko Heikkinen
  • 1972 Kaksivuotinen nuorisotyön koulutus; näyttämölinja sulautuu nuorityökoulutuksen II vuosikurssiin
  • 1973 rehtori Kari Pääskynen
  • 1973 Yleisen linjan nuoriso- ja taidetoiminnan koulutus
  • 1974 Kirjoittajakoulutus alkaa
  • 1975 Ammatillinen nuorisotyökoulutus
  • 1976 Kaksivuotinen matkailualan koulutus
  • 1979 Kirjoittajien ohjaajakoulutus
  • 1981 Kaksivuotinen kulttuuritoiminnan koulutus
  • 1987 Keskiasteen koulutus, kolmevuotinen kulttuuri- ja nuorisotoiminnan koulutus
  • 1987 Kuutuuli asuntolarakennus
  • 1988 rehtori Raimo Jenu
  • 1990 2,5 vuotinen matkailuvirkailijakoulutus
  • 1991 Nuorisotoiminnan aikuissovelluskoulutus
  • 1993 Päärakennus Kartano
  • 1994 Savottarakennuksen remontti
  • 1995 Kustaan Weljet -seura perustetaan vaalimaan Paukkulan perinteitä
  • 1996 Nykymuotoinen ammatillinen koulutus, nuoriso- ja vapaa-ajan perustutkinto
  • 1997 Oppisopimuskoulutus
  • 1998 MAMK:n kultuuri- ja nuorisotyön koulutusyksikkö Paukkulaan
  • 2001 Artium rakennus
  • 2003 Marjoniemi Suomen Nuoriso-opistolle
  • 2004 Riuttala Suomen Nuoriso-opistolle
  • 2011 MAMK keskittää toimintaansa Kasarmin kampukselle
  • 2011 Etelä-Savon Taidetoimikunta Paukkulaan
  • 2011 Etelä-Savon Tanssiopisto Paukkulaan
  • 2012 rehtori Jukka Tammisuo
Rehtori Jukka Tammisuo, yhteisökoordinaattori Jukka Siitonen ja opettaja Tommi Närhi vuorien huipuilla

 

 

 

 

 

 

  • 2012 Etelä-Savon Liikunta ry. Paukkulaan
  • 2012 Liikunnanohjauksen peruskurssi
  • 2012 Kesäleiritoiminta alkaa
  • 2013 Teatterin osaamiskeskus
  • 2013 Kansanopiston ja vapaan sivistystyön ylläpitämisluvan vahvistus
  • 2013 Ammatillisen koulutuksen keskittyminen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajakoulutukseen
  • 2013 Ammatillisen toisen asteen laki-, rakenne- ja rahoitusuhat, ylläpito- ja järjestämisluvat sekä rakennepakoitteet, valtionosuusleikkaukset ja taloudellinen sopeuttaminen – Ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista leikataan 21%
  • 2015 Kokous- ja seminaaripalvelutoiminta kasvaa Paukkulan kampuksella
  • 2015 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, KarVi:n auditoinnin erinomaiset tulokset ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmästä
  • 2015 Koulunuorisotyö -hanke
  • 2015 Leirikoulutoiminta alkaa Riuttalassa
  • 2015 Otava Opiston bändilinja Paukkulaan
  • 2015 Veej´jakaja ry. Paukkulaan
  • 2015 Liikkumisen unelmavuoden -hankejoukko Paukkulaan
  • 2015 Suomen Nuorisoseurojen nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon oppisopimuskoulutus alkaa
Suomen Nuorisoseurat ry:n pääsihteeri Antti Kalliomaa, SNO alumni

 

 

 

 

 

 

  • 2015 Päätös Mikkeli Areenan osakkuudesta
  • 2016 Yhteisöllinen opiskelijahuolto alkaa
  • 2016 Kiinalaisten lasten ja nuorten leirikoulut
  • 2016 Opiskelija-asuntolan yhteisöohjauksen vahvistaminen
  • 2016 Voimisteluseura Sirius ry kampukselle
  • 2016 Saimaa Stadiumin peruskiven muuraus
  • 2016 Suomen Nuoriso-opisto Suomen paras KarVi:n opiskelijan osaamisen arvioinneissa
Nuorisotyön sekä kasvatus- ja ohjausalan osaamiskeskus – Suomen Nuoriso-opisto

 

 

 

 

 

 

 

 

  • 2017 J.H.Erkon kirjoituskilpailun 60 v. -juhlavuosi
  • 2017 SNO Saimaa Stadiumin omistajaksi XAMK:n ja Mikkelin kaupungin kanssa
  • 2017 Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa
  • 2018 Laki ammatillisesta koulutuksesta
  • 2018 Uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä
  • 2018 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistus
  • 2018 Saimaa Stadiumin avajaiset 14.3.2018
Saimaa Stadiumi

 

 

 

 

 

 

 

 

  • 2018 Peitsarin koulu Paukkulaan, rehtorina Katariina Vilen
  • 2018 Saimaa Stadiumin kiipeily- ja kiipeilykouluttajakoulutuksen toteutus
  • 2018 Sounds – valtakunnallinen musiikkikatselmus
SNO:n vararehtori Mirka Lähdeniemi (oik.)

 

 

 

 

 

 

 

 

  • 2018 Kv. yhteistyösopimus luonto- ja elämysterapiametodien kehittämiseen Kinsale Outdoor Education Centerin kanssa (Kinsale, Ireland)
Jon Hynes, Kinsale OEC:n johtaja

 

 

 

 

 

  • 2019 Lastenohjaajakoulutus